Annika on ollut niin ahkera ja muuttanut blogimme ulkoasun enemmän Piikkopirran yleisilmettä muistuttavaksi. Hyvältähän tämä näyttääkin.
Katian langat todellakin tulivat ja niiden lukuisten laatikoiden raahaamisesta kipeytyivät paikat. Eipä sitä kipua paljon jaksanut marmattaa, kun sai hypistellä uusia ihania kesälankoja. Minä se vaan vielä tosin väännän villapipoa, kaulaliina on kyllä jo valmis!
Se iisakin kirkko eli Glaciar neule on myös edistynyt. Sain tempastua yhtenä lauantaina liikkeessä ollessani takakappaleen neulurilla valmiiksi. Siinä palvelin asiakkaita välillä, myin yhden neulekoneenkin ja kappale valmistui kuin itsestään. Ja tämä on tosi. Hihoista en vielä voi kertoa mitään, ehkäpä paidastani tuleekin liivi? Ja onhan se talvi ensivuonnakin.